Viime maanantaina kävimme Epun kanssa kokeilemassa taas miten makkarajälki sujuu ja myös yritettiin esineruutua. Mukana olivat myös Sunny ja Nova. Teimme ensin makkarajäljet vanhenemaan ja sillä aikaa kokeiltiin esineruutua. Huomattiin, että se ei oikein ole Epun laji. Meillä oli mukana sammakko minkä kanssa kyllä kotona leikitään ja sitä retuutetaan ympäriinsä, mutta eipä pahemmin kiinnostanut lähteä metsään etsimään. Taisi Eppu tuumata, että kun kerran heitätte hänen sammakkonsa sinne keskelle pöheikköä niin olkoon sitten siellä tai noukkikaa itse. Sitten lähdimme kokeilemaan jälkeä.

Juuri kun olimme menossa jälkipaikalle metsästä tuli marjastajia koiran kanssa ja hupsista koira osui Epun jäljelle ja nakit näkyivät maistuvan myös sille. No, eipä hätää kävin lisäilemässä nakkeja ja sitten kokeilemaan. Hyvinpä näytti nakit löytyvän vaikka sammakko meinasikin jäädä metsään.

Vähän pyörittiin ympyrää kun nakkeja jäi väliin ja piti palata noukkimaan myös ne pois. Sitten taas löytyi jälki ja sitä sitten seuraamaan löytyisikö jäljen päästä aarre.

Löytyihän se jäljen pääkin lopulta ja lisää nakkeja pussissa. Näyttää siltä, että tätä jälkihommaa kyllä jatketaan, se näyttäisi sujuvan hyvin. Ensi kerralla sitten pitennetään ja jospa vaikka tehtäisiin vähän mutkia matkaan :o). Lopuksi vielä kokeiltiin hakua, menin piiloon ja Eppu etsimään. Kyllähän Eppu emännän löysi, mutta huomattiin että nenän käyttö ei oikein siinä hommassa ollut hallussa, näköhaulla Eppu löysi. Tämäkin on kyllä harjoittelun arvoista kun ainakin maassa nenän käyttö sujuu, mutta ei näköjään ilmassa ainakaan vielä.